Jukka Jokelainen

Matkamme tässä maailmassa Käy läpi myrskyjen Käy läpi auringon Kun saavumme lopulta satamaan Voi matkaaja sydämessään todeta Kaikki oli sen arvoista

Mitä ikinä ajattelemme Kun on mielessämme leijonanmieli Voivat vuoret järkkyä Metsät kaatua Mutta sisällä On rauha

Jokainen aamu On yksi päivä hämärään käynyt Voi sitä muistaa luona kyyneleen Mutta edessä on uusi päivä Uusi tulevaisuus Voi kyynel käydä sivuun On aika uusi tullut kylään

Kaukana pilvien yläpuolella On kuningaskunta Manner tätä todellisempi Ei ole kysymystä Hänen rakkaudestaan Voimme nähdä kaikkialla Häivähdyksen hänestä Hänen rakkautensa kosketus On aina läsnä

Jokainen aamu Alkaa auringon tervehdyksellä Säde jostain kaukaa Saapuu meidän iloksemme Aurinko Jokainen ilta se lähtee pois Saapuakseen jälleen luoksemme

Jokaisella kukalla on elonsa aika Sama on meillä jokaisella Ei kukka suunnittele päiväänsä On jokainen päivä samanlainen Hieman eteenpäin kasvanut On meille maa kuin kukalle kasvunsa paikka Ei enempää tarvita

Voi puu olla yksinäinen Kaukana muista lajitovereistaan Erilainen maan kasvatti Vaikka puu käyttäisi kaiken voimansa Ei se silti pysty saamaan muita lähemmäs On sen kohtalo jo valittu Kaikella on silti puolensa Näkymä voi olla ylitse koko maan Voivat vieressä pitää seuraa maan kukkaset Jokainen kohtalo on millaiseksi sen kokija sen kirjoittaa

Ilta Kuu Korkeus Ei taivas olisi mitä sen on ilman lintuja Käyvät korkealla ylhäällä Missä ei ihminen ilman koneita pystyisi kävelemään Muistuttavat meitä jokainen päivä On luonto ympärillämme ihmeellinen

Jokainen perhonen Aloittaa ikänsä toukkana Ihmisen persoona Käy läpi jatkuvaa kasvua Elo lapsena vaihtuu lopulta aikuisuuteen Jokainen vuosi tuo mukanaan jotain uutta Voimme olla kiitollisia elämänkaaren pituisesta matkasta